Palautumisesta passiivisuuteen – Näin kuormittumisen pelko vei luovuuteni
- Riina Hyppönen
- 18 hours ago
- 2 min read
Olen panostanut palautumiseen jo kolme vuotta. Olen säädellyt ärsykkeitä, rajannut vastaanottamista ja suojellut hermostoani fiksusti, tasapainoillen.
Olen kokenut pitkään, että tämä riittää.
Vastikää huomasin, että vastaanotan asioita, mutta en itse luo mitään sisältä ulospäin, että ehkä mulle onkin jäänyt päälle alitajuntainen pelko kuormittumisesta.
" Kun ottaa vastaan vaan pakolliset “paheet”, eikä itse luo siihen mitään extraa päälle, niin ei varmana kuormitu. "
Tää vissiin ollut mun ajatuksena?
Onko tämä jatkumoa sille kuuluisalle “Work smart, not hard” - toteamukselle?

Oivalluksesta toimintaan
En tiedä mistä näitä oivalluksia syntyy, mutta olen taas iloinen, että olen taas yhden tehnyt. Olin kadottanut itseäni, ilmaisuani, tahtoa ja sitä kuuluisaa draivia olemiseen ja tekemiseen.
Oma ilmaisu, tahto ja se kuuluisa "draivi" olivat kadonneet johki ja ymmärsin, että mun täytyy kääntää kanava välillä vastaanottamisesta luomiseen ja antamiseen.
Passiivisuus ei ole vastaanottamisen vastakohta.
Tiukan tekoälyn kanssa tehdyn sparrailun lopputuloksena huomasin, että syynä miksi en pysty antamaan itsestäni mitään on:
Puhelimen jatkuva käyttö (tekoälyn kanssa sparrailu)
Alitajuntainen pelko kuormittumisesta
Päätös vähentää puhelimen käyttöä syntyi hetkessä ja poistin tekoälyapit puhelimesta, etten aina palaa kyselemään ja analysoimaan kaikkea mahdollista mitä päähäni juolahtaa. Kaikkeen ei tarvitse löytyä vastauksia, ei ainakaan HETI.
Huomasin, miten ne asiat eivät olleetkaan niin tärkeitä sitten kun myöhemmin otin läppärin käteen ja avasin keskustelun tekoälyn kanssa. En enää edes muistanut mitkä ne viisi kysymystä oli mitä olin niin halunnut selvittää tekoälyn kanssa.
Tekoäly uutena dopamiinin lähteenä
Tätä voi verrata esimerkiksi nettishoppailuun.
Testasin alkukuusta dopamiinipaastoa ja pyrin jättämään impulsiiviset shoppailut kokonaan väliin. Aina kun jotakin tuli vastaan minkä halusin ostaa kirjoitin sen ylös muistiinpanoihin, paljonko se maksoi ja mistä se oli löyty. Lupasin itselleni palaavani tähän listaan myöhemmin ja ostaisin tuotteen, jos oikeasti sitä tarvitsen myöhemmin.
En ole ostanut siltä listalta mitään nyt myöhemmin.
Elämme ympäristössä, joka syöttää meille jatkuvasti aihetta tarttua nopeaan dopamiiniin.
Jos olit jo päässyt irti somessa roikkumisesta niin nyt seuraavana vastuksena on tekoäly. Mitä meille syötetään seuraavaksi?
Ajatus blogista
Kirjoittaessani tätä tekstiä kamppailin ajatuksen kanssa, että miksi aina kirjoitan näin pitkästi kun olisi tarkoitus tehdää someen materiaalia...
Mutta minähän voin alkaa kirjoittaa blogia. Tämäkin oivallus tuntui hyvältä.
Siitä se ajatus sitten lähtikin.
-
Kiva kun olet eksynyt tänne lukemaan.<3


